Tänä viikonloppuna olen taas sosiaalinen. Sanon näin pienellä itseironialla ja myös siksi, että se on totta. Minulla on tapana kavereitteni suhteen olla aktiivinen kerran kuukaudessa ja tämä viikonloppu näyttää olevan nyt tässä kuussa se sosiaalinen viikonloppu. Toki olen tässä kuussa viettänyt myös mukavaa päivää kavereiden kanssa Turun linnassa ja sen jälkeen kevään ensimmäisellä piknikillä. Se olikin ihana, aurinkoinen ja keväinen sunnuntai, joka oli kuin luotu sellaiselle toiminnalle. Tänä viikonloppuna on toivottavasti luvassa yhtä hauskaa ajanvietettä. Mies on koko viikonlopun poissa kaupungista, joten nyt on mitä otollisin aika taas keskittyä omiin ystäviini, vaikka en haluaisikaan ajatella että ystävyyteni on mitenkään miehen rajoittamaa. Liian usein vain tulee ns. nyhvättyä kahdestaan kotosalla, kun voitaisiin vaikka yhdessäkin tehdä kavereiden kanssa kaikkea kivaa.

Tänä iltana minun on tarkoitus mennä yhden ystäväni luo viettämään ns. tyttöjen iltaa, mikä tarkoittaa sitä että kaappaan mennessäni mukaan pullon Casillero del Diabloa, menemme yhdessä ostamaan tortillatarvikkeita ja menemme kaverini luo iltaa viettämään. Pari muutakin kaveria saattaa liittyä illan mittaan seuraamme. Tarkoitus on päivittää kuulumisia, tehdä tortilloja, kuunnella hyvää musiikkia, syöpötellä, vähän maistella viiniä ja ennen kaikkea viettää aikaa yhdessä. Epäilemättä puhe kääntyy taas jossain välissä iltaa miehiin, mikä on melkein väistämätöntä. Seurustelevan naisen näkökulmasta on hauskaa kuulla sinkkukavereiden sekavia miesjuttuja, sääntöjä ja vääntöjä. Toisaalta tuntee itsensä jonkin verran tylsäksi, kun ei ole yhtä hurjia juttuja kerrottavanaan. Tai ainakaan ei olisi varmaan ihan korrektia samaan tyyliin tuulettaa, että "Huhhuh, olipas meillä muuten viime yönä villiä", kun olemme kuitenkin olleet yhdessä jo kohta kuusi vuotta. Ei sillä, etteikö meilläkin olisi villiä, mutta oman rakkaan kanssa seksielämä on sen verran yksityistä, ettei sitä ole mitenkään tarpeen jakaa edes kaikein parhaimpien kavereiden kanssa. Tietysti kaveripiirissä on ainakin yksi utelias sinkkutyttö, joka yrittää aina kaivelemalla kaivella jotain tiedonmurusia seurustelevien kavereidensa seksielämästä. Jos miehet luulivat, että meisten jutut ovat hurjia, heidän pitäisi olla kärpäsenä katossa ns. tyttöjen illassa... Siellä ne jutut vasta villejä ovatkin.

Lauantaina menen auttamaan erästä opiskelukaveriani muutossa. Hän aikoo "pakata siinä samalla", mitä odotan erittäin suurella mielenkiinnolla. Minusta ei ole mitään järkeä kutsua ihmisiä kantamaan tavaroita, jos niitä ei ole vielä pakattu. Hänellä ei kuulemma ole edes pahvilaatikoita. Aionkin niitä kaapata muutaman varastoistani ennen lähtöäni sinne... Voihan se muuttaminen silti olla aivan hauskaa, vaikka siinä menisikin iäisyys. Ainoa vain, että en ehkä ehtisi olla kouluhommieni takia koko päivää siellä, vaan toivoisin, että parissa tunnissa selviäisimme urakasta.

Sunnuntaina pari vanhaa opiskelukaveriani, eräs naispariskunta, tulee Turkuun pitkästä aikaa käymään ja aion tavata heitä siinä illan suussa. Lisäksi näen pari muutakin entistä opiskelukaveriani. Heitä on todella mahtavaa nähdä pitkästä aikaa. Se on jännä, miten joidenkin ihmisten kanssa se juttu tavallaan aina jatkuu siitä mihin joskus jäätiin, eikä tunnu että olisi mitenkään erikoisesti vieraantunut heistä. Nämä kaksi ystävää luullakseni kuuluvat tähän kategoriaan. Minä olen luultavasti muuttunut siitä porukasta eniten, ja onnekseni parempaan suuntaan. Tarkoitan henkisessä mielessä. Muilla tosin ei varmasti ollut koskaan mitään erityistä tarvettakaan muuttua...

Sitten kun olen kaikesta tästä selvinnyt, onkin jo vappu! Opiskelukavereiden kanssa tulee varmasti pyörittyä ainakin lakiutkseen asti ja sen jälkeen luultavasti vain palloilen ympäriinsä kaupungilla. Illan suussa menemme vielä suuremmalla kaveriporukalla yhdessä ulos syömään. Se onkin porukalla todella hauska tapa viettää vappua, odotan innolla! Saas nähdä tuleeko sosiaalinen kiintiöni taas tästä kuukaudeksi täyteen; ehkä muutankin tapojani ja muutun kamalan sosiaaliseksi.

x) Jotenkin en näe sellaisen muutoksen tapahtuvan silti ihan yhtäkkiä. Ei kai kotikissasta saa kovin äkkiä kulkukissaa tehtyä, vaikka kuinka yrittäisi.