358160.jpg

358163.jpg

358164.jpg

358166.jpg

358168.jpg

358197.jpg

Viivästyneitä terveisiä Tampereelta! Viikonlopun aikana tuli urheiltuakin melko lailla, mutta tässä postauksessa keskityn nyt lähinnä Tampereen taide-, ravintola- sekä kahvilatarjontaan. Yökerhoissa ei tullut käytyä, eikä pahemmin pubeissakaan. Pahoittelen itse ottamieni kuvien laatua. Symbolistien kuvat ovat taidemuseon sivuilta.


TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO

Ohessa ylhäällä olevat kuvat otin Tampereen tuomiokirkossa Hugo Simbergin freskoista. Kirkko sinänsä on kaunis, Lars Sonckin suunnittelema goottilaistyylinen kirkko, joka tällä hetkellä on korjauksen alla. Hugo Simbergin freskot kirkon seinillä aiheuttivat aikoinaan 1900-luvulla melkoisen haloon: voiko kirkon kattoon maalata käärmeen? Entäs luurankomainen kuolemahahmo, sopiiko se kirkkoon? Freskojen  poistamisesta jopa äänestettiin, ja yhden äänen enemmistöllä freskot saivat jäädä kirkkoon.

Itselleni tuli lähinnä jotenkin haltioitunut tunne Simbergin freskoista. Katossa kiertyneenä omena suussaan lekotteleva käärme tosiaankin on kirkossa aika hätkähdyttävä, mutta toisaalta synnin ja kadotuksen pelko on raamatussa ja kirkossa ollut suuri kautta historian. SIksi käärme on mielestäni katossa (kupolissa) ihan paikallaan. Käärme edusti Riikka Stewenin mukaan Simbergille ihmislapsen mielessä asuvaa "pahaa", viettiä tehdä syntiä tai vääryyttä. Stewen itse on tulkinnut käärmeen edustavan myös syntiinlankeemuksen ja raamatun alkukertomuksen lisäksi myös itse Juudasta. Ihan mielenkiintoisia tulkintoja minusta. Simbergin kirkkoa kiertävän valtavan elämänköynnöksen nuoret kantajat olivat myös luonnossa paljon vaikuttavampia, kuin mitä mistään kirjosita voisi ikinä päätellä. 12 seppelettä eri tavoin kantavaa poikaa edustavat Jeesuksen 12 opetuslasta. Stewenin mukaan heistä ensimmäisenä kulkee Juudas, jolla on raskain taakka (myös seppeleen kannossa), sillä hänen täytyy kavaltaa ja pettää Jeesus, jota hän rakastaa. Minusta tämä on mielenkiintoinen ja osuva näkökulma sekä Simbergin freskoon, että Juudas Iskariotiin. Eikös koko tarkoitus Jeesuksen kuolemalla ollut ihmisten syntien lunastaminen? Eihän se olisi ollut mahdollista ilman Juudasta. Juudas on vain saanut syntipukin ja pahantekijän maineen ihan syyttä suotta minusta. Jos Jeesuksen kerran oli kuoltava, niin eikö Juudas silloin tehnyt hyvän työn? Miksi kristityt eivät ole koskaan hyväksyneet sitä, että Jeesuksen piti kuolla? Sehän oli lunastuksen hinta...

Kuoleman puutarha kosketti minua myös syvästi. On liikuttavaa, miten hellästi kuolema-hahmot hoitavat elämää ja rakastavat sitä. Kuolema hoitaa elämän puutarhaa... Se on aika koskettava ja lohdullinen näkökulma kuolemaan, joka jostain syystä on länsimaissa erittäin pelätty ja pahana, lohduttomana sekä surullisena pidetty asia. Myös lasimaalaukset ja ornamentit olivat todella kauniita! Toivottavasti kirkko saadaan pian remontoitua, niin myös Haavoittunutta enkeliä pääsee ihailemaan lähempää. Nyt jouduin vain kurkistelemaan sitä alakerroksesta lehterille...

RANSKALAISET SYMBOLISTIT TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA

Osallistuin museon opastetulle kierrokselle ja sen jälkeen kiertelin itsekseni museossa. Symbolistien näyttelyn lisäksi alakerrassa on näytillä myös Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-kauden teoksia ja luonnoksia. Niitä oli todella mahtava päästä näkemään. Gallén käytti niissä aivan erityyppisiä värejä ja sävyjä kuin niissä teoksissa, joista hän on tunnetumpi. Maalaus oli paikoitellen todella herkkää ja kaunista.

Itse symbolismi oli todella laajasti museossa esillä, melkeinpä liian monet mielestäni selkeästi aivan eri suuntausta edustavat teokset oli niputettu symbolismin alle. Yhteydet symbolismiin olivat meielstäni aika kaukaa haettuja. Esimerkiksi monet maisemamaalaukset eivät juurio eronneet romantiikan maalauksista ollenkaan ja monet ihmisfiguurit vaikuttivat pikemminkin rafaeliittojen teoksilta...

Teoksista minuun tekivät kuitenkin monet teokset suuren vaikutuksen. Esimerkiksi Boleslas Biegas'n Viisaus -marmoriveistos (kuvassa) vuodelta 1905 on jollakin aavemaisella ja kolkolla tavalla melkoisen vaikuttava, ja se edustaa aika puhdasta symbolismia. Hahmon sisäänpäinkääntynyt, melkein transsimaisen keskittynyt katse ja kasvojen ilme tiivistävät aika hyvin, mistä symbolismissa on kyse. Teoksesta huomaa myös, miten hysterianäytökset ja meedioesitykset sekä spiritistiset istunnot vaikuttivat ajan taiteilijoihin. Monet alakerran symbolistien teokset olivat niin toiseen maailmaan kurkottavia ja näkyjä näkeviä, että hahmot olivat melkeinpä pelottavan näköisiä. Monissa töissä, kuten esimerkiksi Lucien Lévy-Dhurmerin kaikissa teoksissa oli nähtävillä aivan upeata värien käyttöä. Värien ja tunnelman mestarinäytteenä pitäisin myös yllä kuvassa näkyvää Alphonse Osbertin Yön mysteeri -teosta vuodelta 1897.

Ranskalaisten symbolistien vaikutusta suomalaistaiteilijoihin ei myöskään voi kieltää. Sévere Bernardin mustavalkoiset etsaukset 1800-luvun lopulta ovat aivan varmasti toimineet innoituksena Axel Gallénin (Gallen-Kallela) Kalevala-aiheisiin teoksiin. Sammon ryöstöstä tuttu sommitelma, siivekäs Louhen esikuva ja Louhenkasvoinen naishahmo sekä parrakas, aivan Väinämöistä muistuttava hahmo ovat niin häkellyttävästi samankaltaisia Gallénin hahmojen kanssa, että vaikutusta ja topoksen (kuva-aiheen) vaellusta on täytynyt tapahtua.

Kaiken kaikkiaan mahtava näyttely! Kannattaa käydä katsomassa.

RAVINTOLAT:

ANTIKA
Kreikkalainen ravintola Väinölän kadulla kauniissa keltaisessa jugend-talossa. Ruoka oli melko hyvää ja ravintola oli tunnelmaltaan aika mukava, varsin fiini jopa. Henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja melkeinpä liian palvelualtista... Vettä käytiin jatkuvasti kaatamassa lisää laseihin jopa niin usein, että se hieman häiritsi. HIntataso oli meilestäni ruuan laatuun nähden silti hieman liikaa yläkanttiin rukattu.

PANCHO VILLA
Pancho Villassa tarjottiin texmex-tyyppistä ruokaa sekä hampurilaislinjaa. Pieni kasvishampurilaisannos riittäisi tyydyttämään vaikka kahden ihmisen nälän. Ravintola oli hieman nuhjuisen oloinen, paikat olivat vähän pölyisiä ja kiusallisia kukkakärpäsiä pörräsi ilmassa. Meksikomeininki! =) Mutta ruoka oli todella, todella hyvää.

KAHVILAT

RUNO
Aika herttainen kulmakahvila funkkis-talossa Koski-puiston lähellä. Mukava tunnelmaltaan ja tilaltaan, tarjolla monenlaista kakkua ja kahvia. Kahvinjuonnin lomassa voi lueskella kirjoja. Mukava paikka istua kaveriporukan kanssa sunnuntai-aamuna. Paikka saa myös hauskasti sisutetusta vessastaan bonusta. Vessan punaiseen seinään oli kullall kirjoitettu aforismeja, joista yksi jäi mieleeni: "Surin kengättömyyttäni, kunnes tapasin jalattoman."

VOHVELI KAHVILA
Aivan Runo-kahvilan vieressä sijaitseva pienen pieni ja vaatimattoman näköinen paikka. Kun oven avaa, niin aivan ihana vohvelintuoksu tulvahtaa esiin. Vohvelit ovat niin suussasulavia ja houkuttelevia, että pois on kerta kaikkiaan vaikea lähteä. Aivan ihana paikka! Olisi hyvä liikeidea mielestäni myös Turkuun tai minne vaan! Paikka oli tupaten täynnä, saimme aivan jonottaa että pääsimme pöytään. Ihana paikka! Jos olisin menossa ensitreffeille, veisin deittini tänne. Oli se aika ihana myös näin 5,5 vuoden jälkeen.

Tampere oli oikein mukavan tuntuinen kaupunki. Mielestäni tamperelaiset näyttivätkin erilaislta kuin turkulaiset, ja suuri osa tamperelaisista taisi olla samaa mieltä, niin paljon sain tuijottelua osakseni. Aivan yllättävän kaunis kaupunki muuten arkkitehtonisesti! Ihmiset vaikuttivat oikein mukavilta ja hauskat kahvilat sopivat hyvin kaupungin henkeen. Tampereelle tekisi mieli mennä uudestaankin, ehkä sitten kesällä..