Atso Luomaa ei vieläkään ole ilmeisesti löydetty. Kirjoitin tästä tapauksesta aiemminkin, kun olin herännyt etsintähelikopterien ääniin keskellä yötä. Atso Luoma asui tässä samalla alueella ja katosikin ilmeisesti jossain näillä main, sen vuoksi olen huomannut että tämä kyseinen tapaus kiinnostaa minua aivan erityisesti. Ehkä myös sen takia, että itsekin on opiskelija. Internetin keskustelupalstojen perusteella tapaus tuntuu kiinnostavan paljon myös muitakin turkulaisia. Luulen, että häntä ei varmaan enää hengissä tulla löytämään; katoamisesta on kulunut jo niin pitkän aikaa. Miten joku voisi säilyä hengissä ilman takkia, rahaa, mitään? Varmasti jonkinlainen onnettomuus tai tapaturma hänelle on sattunut, tai pahimmassa tapauksessa hän on joutunut rikoksen uhriksi. Toivon kuitenkin omaisten takia, että tapaus loppujen lopuksi selviää.

Netin keskustelupalstoilla on mielenkiintoista seurata ihmisiä ja heidän reaktioitaan tähän tilanteeseen. Osa ihmisistä on järjestänyt jo useamman kerran omasta aloitteestaan etsintäpartioita ja haravoineet seutua. Osa on keskittynyt kadehtimaan Atson rikkaita vanhempia, onhan pojan isä ilmeisesti jokin sortin iso kiho suuressa yrityksessä. Osa on nähnyt suurta vääryyttä siinä, miten Atsoa alettiin heti katoamisen jälkeen etsiä, eikä odoteltu kolmea viikkoa, niinkuin Jussi Neuvosen katoamistapauksessa vuosia sitten. Hän oli Atson tavoin 21 -vuotias opiskelijapoika, joka katosi torstai-iltana opiskelijabileiden päätteeksi niinikään haalarit päällään kuutisen vuotta sitten. Häntä ei koskaan löydetty. Nämä kateelliset kansalaiset vaativat selityksiä siihen, miksi Atson katoamista tiedotettiin televisiossa ja miksi poliisit suorittivat suurimuotoiset etsintätoimet keskellä kaupunkia helikopterein. Heidän mukaansa näin tehtiin, koska kadonnut on rikkaasta perheestä, raha puhuu. Itse en voi olla ihmettelemättä sitä, missä on näiden kadehtijoiden empatiakyky? Eikö samalla tavoin pitäisi etsiä jokaikistä kadonnutta, kannattaako siitä valittaa, jos polisi on kerrankin koventanut linjaansa toimintatavoissaan positiiviseen suuntaan? Eikö tosiaankaan ihminen voi eikä osaa toisten suurten hädän hetkellä tehdä muuta, kuin heittää lisää sontaa omaisten niskaan? Häpeäisivät.

Netissä on myös joukko ns. näkijöitä ja kummallisten vihjeiden antajia. Joku antoi hyvin alkuvaiheessa epämääräisen vihjeen, että Atsoa kannattaisi etsiä Martinsillan lähettyviltä, Tuomiokirkon puolelta. Toiset taas ovat kehoittaneet tarkastamaan roskiksia ja lehtiroskiksia. Eräs käski katsoa Posankan alta, se olisi kuulemma hyvä tuulensuoja. Jotkut olivat löytäneet tienvarsilta ja pientareilta kenkiä, ja kyselivät, millaiset kengät kadonneella oli jaloissa. Kenties sairaimman teon teki joku, joka antoi suoranaisen vihjeen, että pitäisi käydä Ylioppilaskylän varastokopeilla jossain tietyssä varastohäkissä katsomassa, että sieltä saattaisi löytyä yllätyksiä. No, eihän sieltä mitään löytynyt. En tiedä, onko kyse siitä, että ihmiset oikeasti luottavat intuitioonsa sokeasti ja kun he saaavat tunteen, että kadonnut on jossain tietyssä paikasssa, he pitävät sitä täytenä totena. Voi olla, että ihmiset ovat myös katsoneet liikaa salapoliisisarjoja eivätkä osaa enää erottaa kuviteltua todellisuudesta. Yrittävät itse leikkiä salapoliisia. Tai sitten tällaiset tapaukset houkuttavat kaikkia latvastaan hieman lahoja.

Joka tapauksessa, toivon että tapaus jollakin tavoin selviää tai selvitetään. Katoaminen on jotenkin niin kamalaa, karua ja selvittämätöntä. En pysty ymmärtämään, miten joku voisi noin vain kadota. Toivon Atson omaisille voimia.